Eduskunta hyväksyi 7.12.2020 uuden työsuhteeseen perustuvaa osakeantia koskevan säädöksen. Uudistus tuo vanhan sääntelyn rinnalle uuden henkilöstöantia koskevan muodon, jossa voidaan soveltaa verotuksellisesti aikaisempaa edullisempia ehtoja. Uudistus soveltuu käytettäväksi etenkin kasvuyrityksissä, jotka haluavat sitouttaa henkilöstä mukaan yhtiön omistajiksi.
Yhtiön ja sen osakkeenomistajien pohtiessa osakeomistuksen laajentamista, on käytettävissä useampia erilaisia keinoja järjestelyn toteuttamiseksi. Käytännössä ratkaisevaa on järjestelyvaihtoehtoja valitessa se, halutaanko osakkeista maksettava hinta yhtiön varallisuudeksi vai osakkeenomistajien tuloksi. Jos valinta kohdistuu yhtiön varallisuuden kasvattamiseksi, on henkilöstöanti varteenotettava vaihtoehto.
Osakeyhtiön henkilöstöanti
Eduskunta hyväksyi uuden tuloverolain (jäljempänä TVL) 66 a §:n, joka koskee työsuhteeseen perustuvaa osakeantia muussa kuin julkisesti noteeratussa osakeyhtiössä. Uudistuksen tavoitteena on ollut kannustaa etenkin listaamattomien yhtiöiden henkilökuntaa omistamaan yhtiön osakkeita ja näin sitouttaa työntekijöitä yritykseen sekä kasvattaa yrityksen arvoa. Uudistus on toteutettu etenkin kasvuyritysten tilannetta silmällä pitäen, sillä kasvuyritysten kohdalla on tyypillistä, että henkilöstöä pyritään sitouttamaan osakeperusteisilla kannustinjärjestelmillä yhtiön toimintaan. Tavoitteena on ollut myös tehdä selkeä ja ymmärrettävä malli, joka selkiyttää osakkeen arvostamiseen liittyviä haasteita. Lähtökohta osakkeiden arvostamisessa on ollut aiempien vertailukelpoisten kauppojen arviointi. Listaamattomien yritysten kohdalla vertailukelpoisia kauppoja ei yleensä ole, mikä on johtanut epävarmuuteen yrityksen arvonmäärittelyssä.
Uudistuksen myötä listaamattoman yhtiön henkilöstöannissa voidaan soveltaa TVL 66.1 §:n henkilöstöosakeantia edullisempia ehtoja. Mainitun TVL 66.1 §:n henkilöstöannissa etu on verovapaata, mikäli etu on enintään 10 prosenttia osakkeen käyvästä arvosta. Uuden säännöksen mukaan veronalaista ansiotuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa osakkeen matemaattisen arvon. Arvona pidetään yhtiön viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella laskettua nettovarallisuuteen perustuvaa matemaattista arvoa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aiemmassa TVL 66.1 §:ssä käypään arvoon vaikuttaa yhtiön tuotto-odotukset tasevarallisuuden lisäksi, kun taas uuden TVL 66 a §:n matemaattinen arvo perustuu lähtökohtaisesti verotuksessa poistamattomiin hankintamenoihin. Usein yrityksissä, ja etenkin startup- ja kasvuyrityksissä, matemaattinen arvo on usein osakkeen käypää arvoa alhaisempi ja ero näiden välillä voi usein olla huomattavan suuri. Siten uusi säännös mahdollistaa henkilöstöannin järjestämisen yleensä aikaisempaa alhaisemmilla merkintähinnoilla. Se, onko uuden säännöksen myötä henkilöstöanti mahdollista alhaisemmilla merkintähinnoilla, riippuu kuitenkin kunkin yrityksen nettovarallisuudesta.
Uuden henkilöstöantia koskevan säännöksen soveltamisedellytykset ovat aiempaa TVL 66.1 §:n henkilöstöantia tiukemmat. Uusi säännös koskee vain listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöanteja. Yhtiön tulee olla elinkeinotoimintaa harjoittava yhtiö, jonka kotipaikka on ETA-alueella tai sellaisessa maassa, jonka kanssa Suomella on tietojenvaihtosopimus. Yhtiön on täytynyt rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin ja sen tulee maksaa palkkaa säännöllisesti. Yritys katsotaan säännöllisesti palkkaa maksavaksi työnantajaksi, jos yritys maksaa vakituisesti palkkaa vähintään kahdelle työntekijälle tai yritys maksaa samanaikaisesti vähintään kuudelle määräaikaiselle työntekijälle.
Henkilöstöannin kohteena olevan työntekijän käsite on ulotettu vain työntekijöihin ja toimitusjohtajaan (kun taas TVL 66.1 § mahdollistaa henkilöstöannin myös hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenelle). Säännös soveltuu hallituksen tai hallintoneuvoston jäseneen vain, jos tämä on myös työsuhteessa yhtiöön. Jos työntekijällä tai tämän perheenjäsenellä on yli 10 prosentin omistus yhtiössä, uusi henkilöstöantia koskeva säännös ei sovellu kyseisen työntekijän osalta. Perheenjäsenellä pidetään tuloverolaissa puolisoa ja alle 17-vuotiaita lapsia. Suoraan omistukseen rinnastetaan välillinen omistus esimerkiksi toisten yhtiöiden kautta.
Uusi henkilöstöantia koskeva säännös TVL 66 a § soveltuu vain, jos osakkeita tarjotaan merkittäväksi henkilöstön enemmistölle siinä yhtiössä, joka osakkeita tarjoaa. Enemmistöllä tarkoitetaan yli puolta henkilöstöstä. Myös työsuhteen tulee olla yhtiössä, joka osakkeita tarjoaa, eikä konsernisuhde ole riittävä uuden säännöksen soveltamisen osalta. Siten emoyhtiön työntekijöille ei voida antaa merkittäväksi esimerkiksi tytäryhtiön osakkeita eikä tytäryhtiön työntekijöille emoyhtiön osakkeita. Uutta on lisäksi se, että uusi säännös mahdollistaa henkilöstöannissa merkittäväksi sekä yhtiön hallussa olevia osakkeita kuin uusia liikkeelle laskettuja osakkeita, kun aiempi TVL 66.1 § mahdollistaa vain uusien liikkeelle laskettujen osakkeiden henkilöstöannin.
Aiempi TVL 66.1 § jää voimaan ja uusi henkilöstöantia koskeva TVL 66 a § tulee voimaan aiemman säännöksen rinnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli uuden TVL 66 a §:n edellytykset eivät täyty, jos nettovarallisuuden perusteella laskettu osakkeen arvo ylittää 90 prosenttia osakkeen käyvästä arvosta, sovelletaan aiempaa TVL 66.1 §:ää. Yhtiöt voivat siten jatkossa päättää, antavatko he henkilöstöannissa osakkeita merkittäväksi aiemman TVL 66.1 §:n mukaan vai edellytysten täyttyessä uuden TVL 66 a §:n mukaan.
Kirjoittanut: Linnea Airas