Uusi liikesalaisuuslaki

Uusi liikesalaisuuslaki voimaan - Mitä vaikutuksia lailla on yrityksille?

Liikesalaisuuksia koskeva sääntely on pitkään ollut hajautettuna useisiin erillisiin kansallisiin lakeihin. Liikesalaisuuslaki kokoaa yhteen tätä koskevan sääntelyn ja sen myötä liikesalaisuuden käsite tulee määritellyksi, joka erityisesti käytännön valossa on odotettu uudistus kansalliseen lainsäädäntöön. Liikesalaisuuslaki ei merkittävästi muuta lainsäädännön tilaa, mutta tuo mitä luultavimmin mukanaan muutoksia yritysten sopimustekniikassa ja -strategiassa niin salassapitosopimuksiin ja kilpailukieltosopimuksiin, sekä yrityksen sisäisissä toimenpiteissä tietojen suojaamiseen. Yritysten on jatkossa osana sisäistä riskienhallintaansa tunnistettava ja arvioitava, mitkä tiedot ovat yrityksen liikesalaisuuksia ja toteuttaa kohtuulliset toimenpiteet niiden suojaamiseksi. Liikesalaisuuslaki lähtökohtaisesti antaa liikesalaisuuden haltijalle korkeampaa suojaa ja laajat oikeussuojakeinot, mutta itsestään selvää ei sen sijaan ole se, että tiedot kuuluvat lain soveltamisalaan, vaikka yhtiö olisi näin tarkoittanut.

”Kuinka liikesalaisuudet ovat huomioitu yrityksesi riskienhallinnassa? Mitkä tiedot ovat yrityksesi liikesalaisuuksia? Mitä suojakeinoja yrityksessä toteutetaan niiden suojaamiseksi ja mihin niiden suoja ulottuu? Ovatko suojakeinot osa yrityksesi henkilöstöpolitiikkaa?”

Euroopan unionin vuonna 2016 hyväksymä liikesalaisuusdirektiivi on ollut tarkoitus saattaa Suomessa voimaan säätämällä kansallinen liikesalaisuuslaki. Eduskunta on hyväksynyt tätä koskevan hallituksen esityksen kesäkuussa 2018 ja se saataneen voimaan alkusyksystä 2018. Liikesalaisuuslaki soveltuu yleislakina myös työsuhteisiin, täydentäen työsopimuslain säännöksiä, jollei laissa toisin säädetä. Liikesalaisuuslain myötä Suomessa saadaan ensimmäistä kertaa voimaan lain tasoiset säännökset siitä, mikä on liikesalaisuus ja milloin sen käyttäminen tai ilmaiseminen on oikeudetonta.

Toimialasta riippumatta lähes jokaisessa yrityksessä on tietoa, joka lukeutuu liikesalaisuudeksi. Aineettoman tiedon ja tietotaidon merkityksen korostuminen nykypäivän digitalisoituvassa maailmassa on voinut johtaa yrityksissä jopa siihen, että tiedosta on muodostunut koko liiketoiminnan arvokkainta pääomaa. Liikesalaisuuksien suojaaminen on yksi keskeisistä myös aineettomien oikeuksien (Intellectual Property Rights) suojakeinoista. Osana yrityksen suojastrategiaa liikesalaisuuksien suojalle on osoitettavissa monia vahvuuksia muun muassa patenttiin ja tekijänoikeuteen nähden.

Liikesalaisuuksina suojataan liikesalaisuuslaissa hyvin monenlaista teknistä tai taloudellista tietoa, taitotietoa tai liiketoimintatietoa. Liikesalaisuussuojan kohteena voi olla periaatteessa mikä tahansa taloudellinen tai tekninen tieto, jos se täyttää laissa asetetut kolme kriteeriä. Tiedon on oltava

·        salassa pidettävää, ei yleisessä tiedossa/helposti saatavilla olevaa,

·        sillä on oltava taloudellista arvoa salaisuutensa ansiosta, ja

·        sen laillisen haltijan on tullut ryhtyä kohtuullisiin toimiin tiedon salassa pitämiseksi.

”Liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi valmistustiedot, lähdekoodit, testitulokset, liikeideat, hinnoittelutiedot, taitotieto, markkinaselvitykset, kilpailija-analyysit, asiakasrekisterit, alihankkijatiedot, talousennusteet sekä yritysten hallinnollis-organisatoriset tiedot.”

Liikesalaisuuslaissa säädetään liikesalaisuuksien hankkimistavoista, ilmaisusta ja käyttämisestä selvästi nykyistä yksityiskohtaisemmin.  Liikesalaisuutta ei saa hankkia luvattomasti esimerkiksi kopioimalla tai havainnoimalla liikesalaisuuden haltijan asiakirjoja tai materiaaleja.

Vielä nykyisellään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaan liikesalaisuuden käyttö ja ilmaisu on ollut kiellettyä, jos henkilö on toiminut vahingoittaakseen toista tai hankkiakseen itselle tai toiselle etua. Liikesalaisuusdirektiivin implementoimiseksi edun hankkimis- tai vahingoittamistarkoitus poistuu ja tämän nojalla liikesalaisuuden haltijan on katsottava saavan aiempaa korkeampaa suojaa.

Lailla parannetaan liikesalaisuuden loukkaamistilanteessa liikesalaisuuksien haltijan käytössä olevia siviilioikeudellisia oikeussuojakeinoja ja liikesalaisuuden haltija voi vaatia esimerkiksi vahingonkorvausta tai käyttökorvausta. Liikesalaisuuksien nauttima rikosoikeudellinen suoja säilyy ennallaan. Liikesalaisuuslain myötä myös oikeuspaikkasääntelyyn tulee muutoksia.

Mitä vaatimuksia liikesalaisuuslaki asettaa yritysten johdolle liikesalaisuuksien suojaamisessa? Mitä johdon tulee jatkossa huomioida erityisesti sopimusstrategiassaan?

Yritysten olisi suositeltavaa luoda käytänteet ja säännöt liikesalaisuuksien suojaamista koskien. Ensiarvoisen tärkeää on tunnistaa yrityksen liikesalaisuudet ja siten rajata liikesalaisuuksien ala. Laki ei suoraan määritä, miten yrityksen liikesalaisuudet olisi turvattava, mutta mahdollisina suojakeinoina voitaneen mainita esimerkiksi tietosuoja ja -turva sekä salassapitolausekkeet.

Liikesalaisuuslaki ei tee yhtiön henkilöstöpolitiikassa salassapitosopimuksia ja -lausekkeita jatkossakaan tarpeettomiksi, vaan ne tulevat edelleen kyseeseen niin työsopimuksissa kuin kaupallisissa sopimuksissakin tarkentavina sopimusehtoina. Laki ulottaa kuitenkin liikesalaisuuksien nauttiman suojan myös niihin tilanteisiin, kun erillistä salassapitosopimusta ei ole laadittu eikä laista johdu salassapitovelvoitetta. Suosittelemme salassapitosopimuksia laadittavaksi erityisesti niissä henkilöryhmissä, jotka saavat yrityksen liikesalaisuuksia tietoonsa. Salassapitosopimuksilla jatkossa huomioitavia asioita ovat erityisesti salassapitovelvoitteen alaan kuuluvat tiedot, reverse engineering sekä rajanveto työntekijän ammattitaidon ja liikesalaisuuden välillä.

Salassapitosopimusten lisäksi yrityksillä on usein käytössä kilpailukieltosopimuksia avainhenkilöille. Niiden käyttö on edelleen perusteltua tietyissä tilanteissa. Kesällä julkaistun Työ-ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan kilpailukieltosopimuksia koskeva sääntely kaipaa muutoksia ja jatkoselvitykset alkanevat syksyllä. Muutoksia lainsäädäntöön aiheeseen liittyen siis mahdollisesti tulossa jatkossakin.

Lähtökohtaisesti ennakollinen sopimukseen perustuva suojastrategia on järkevämpi ja jopa tehokkaampi lähestymistapa kuin lakiin pohjautuva liikesalaisuuksien suoja. Kuitenkin yhteenvetona edellä todetusta voitaneen lausua, että yrityksen käytännön toimet tietojen suojaamisessa olisi yrityksen edun mukaista läpikäydä, jotta voidaan varmistua suojauksen tason riittävyydestä ja siten siitä, että yrityksen tarkoittamat tiedot voidaan lukea liikesalaisuudeksi. Vaikkakaan liikesalaisuuslaki ei sisällä merkittäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön, tulee se mitä luultavimmin näkymään yritysten sopimusstrategiassa ja ennakollisessa riskinhallinnassa.

Annamme Haglex Oy:llä asiasta mielellämme lisätietoja ja autamme liikesalaisuuksien suojaamista ja riskienhallintaan koskevissa asioissa.

Kirjoittanut: Miia Saarinen

GDPR:n voimaantulosta jo kaksi kuukautta

Uudesta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen velvoitteiden voimaantulosta on kulunut nyt kaksi kuukautta. Mitä kokemuksia meille on kertynyt? Mitä asiakkaiden kommentteja olemme saaneet kuulla?

Lue lisää

Työharjoittelussa Haglexilla

Haglex on monipuolinen työharjoittelupaikka. Kiinnostaako työharjoittelu kehittävässä ja kannustavassa työssä täällä Haglexilla? Minua taloushallinnon opiskelijana kiinnosti ja päätin ottaa yhteyttä taloushallinnon harjoitteluani varten.

Lue lisää

EU ja yleinen tietosuoja-asetus

Tiesithän että EU:n yleinen tietosuoja-asetus koskee myös yritystänne? EU:n yleistä tietosuoja-asetusta et voi ohittaa, jos esimerkiksi yrityksellänne on työntekijöitä tai kuluttaja-asiakkaita.

Lue lisää
Tietosuojaseloste